Tämä teksti ei tule käsittelemään sijoittamista joten lopeta lukeminen jos vain sijotusasiat kiinnostavat. Tämä teksti tulee käsittelemään yhtä elämän tärkeää osa-aluetta nimeltään uni.
Olen huomannut nyt vuoden aikana hyvän unen tärkeyden. Kun nukkuu huonosti niin moni asia elämässä muuttuu erilaiseksi. Mutta miten jouduin huonon unen kierteeseen ja kuinka olen pääsemässä siitä vihdoin kuiville, siitä pian lisää. Minulle nukahtaminen ei ole ikinä ollut ongelma, mutta nukkumaan meneminen onkin sitten ihan toinen juttu.
Voisi sanoa että kaikki lähti liikkeelle toisen lapsemme syntymästä. Poika syntyi viime vuoden helmikuussa. Joku viisas kertoi joskus lasten nukkuvan huonosti ja näinhän se meni. Koliikki vaivasi eikä ensimmäisinä kuukausina oikein unta saanut. Isyysloma oli vain kolmen viikon mittainen ja se suhahti ohi nopeaa tahtia.
Tavallinen unenmäärä minulle on 7,5-8 tuntia. Jos unimäärä pysyy keskimäärin tässä haarukassa, tilanne on normaali. Enemmästä unesta en välitä, vaan herään yleensä luonnollisesti tuon unimäärän jälkeen. Helmikuussa kerkesin nukkumaan kuitenkin vain sellaista 6-7 tuntia. Ero kuulostaa pieneltä mutta kyllä sen huomasi.
Tuli mentyä nukkumaan suht myöhään ja heräilin kesken yötä. Unensaanti heräämisen jälkeen on ollut minulle aina erityisen vaikeaa kun alkaa kelaamaan asioita ja sitten ei vain pysty enää nukahtamaan.
Jotenkin tuo myöhäinen nukkumaanmeno alkoi jäädä päälle. Syksyllä tuli mentyä monesti nukkumaan siinä 1-1.30 maissa, ja sitten ylös pahimmillaan siinä viiden kuuden maissa kun lapsi heräsi. Siinä menikin zombina sitten koko päivä niin töissä kuin kotona. Mikään ei oikein maistunut, paitsi sokeriset ja suolaiset herkut. Mitä ihmettä tein noin myöhään yöllä? Valitettavasti en mitään järkevää/kehittävää. Katselin typeriä sarjoja ja surffailin typeriä ja turhia artikkeleita lukien. Kierre ruokki myös itseään enkä saanut aikaiseksi mitään järkevää.
Pikkuhiljaa alkoi kyrsimään tämä oma toiminta. Mietin monesti että nyt pitäisi mennä nukkumaan, mutta katsonpa vielä tämän sarjan ja pelaanpa vielä hetken nettikasinoa jos tässä vaikka rikastuisi. Sarjojen katselusta ei ollut mitään hyötyä ja rikastumaan en päässyt, mutta valvominen piti vain otteessaan. Mietin sen johtuvan siitä että se oli ns. minun omaa aikaani jota kukaan ei häirinnyt. Siinä puoli yhdentoista jälkeen olin talossa ainut hereillä oleva. En saanut muutosta aikaan vaikka kuinka yritin.
Onneksi tein uudenvuodenlupauksen jossa lupasin nukkua enemmän ja mennä aiemmin nukkumaan. Tähän asti tuo on toiminut ja olen mennyt lähes joka ilta ennen kahtatoista nukkumaan. Nyt kun vihdoin lähes vuoden jälkeen alkaa lapsetkin nukkumaan paremmin, niin minäkin saan sen 7,5 tuntia unta. Kas kummaa, ei enää väsytä niin paljoa tai ota kaikki asiat päähän. Jaksaa harrastaa enemmän liikuntaa, eikä vain loikoilla. Aktiivisuus on lisääntynyt myös mukavasti.
Päässä tuntuu normaalilta eikä sellaiselta sumealta. Asiat sujuu paremmin joka puolella. Toivottavasti tämä tahti jatkuu enkä sorru taas ylivalvomiseen. Rangaistus tulee sittten kuitenkin seuraavana päivänä. Suosittelen jokaista nukkumaan itselleen sopivan määrän unta.